Olen kohta juhlien kuningas. Täytän nimittäin 30-vuotta ja sitä etappia on kyllä syytä juhlia. En ole ihmeellisemmin tässä kriiseillyt omaa ikääntymistäni. Siitähän niin kovasti puhutaan, että kaikille tulee jossain vaiheessa 30-vuotiskriisi. Ehkä minulla se tulee vasta jälkijunassa. Nyt aion vain keskittyä juhlien järjestämiseen. Siinä onkin minulle kriiseilyä ihan tarpeeksi. 

Juhlien järjestämisen lomasa olen myös pelannut vähän baccaratia netissä. Löysin täältä hyvät uudet bonukset peliin. Olenkin näillä bonuksilla saanut jonkun verran kunnon voittoja. Muutenkin on ollut kivaa pelata pelejä ilmaiseksi. Voin suositella muillekin. Varsinkin, jos pitää kasinopeleistä.

Nykyään ajatellaan, että kaikki on yhteiskunnassa huonosti. Nuoret suhtautuvat elämään itsestään selvyytenä ja vastuuttomina. Minusta näin ei ole. Esimerkiksi netissä pelaaminen voi olla vapauttava harrastus joillekin, moni saa, että löysin täältä jopa onneni. Osattiin sitä kuitenkin ennenkin olla vastuuttomia. Hannu Salaman teosta Juhannustanssit on aikanaan, ilmestyessään, syytetty jumalanpilkasta. Nykylukija – tai ainakin allekirjoittanut – voi melko helpostikin aistia sen, miksi näin on ollut. Vaikka nykypäivänä lukija ei kokisikaan teosta samalla lailla jumalaa pilkkaavana aikoinaan, voi nuo syytteet kuitenkin ymmärtää. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että ymmärtäminen ja hyväksyminen ovat kaksi eri asiaa, eivätkä tässäkään tapauksessa kohtaa.

Teoksen kieli on kokolailla melko karkeaa, eikä päähenkilöiden ajatusten kulkua tai mielenliikkeitä kaunistella. Se, että teosta on syytetty jumalanpilkasta aikoinaan, on ymmärrettävissä, vaikka tästä ei samaa mieltä olisikaan.